<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

 

Lupaukset ja niiden pitäminen:

 

  1. En juo – join kerran – kännit – koko pullo hehkuviiniä. Ja oli niin saatanan ihanaa olla kännissä. Ja seuraavana päivänä oli niin saatanan krapula. Ja mä taas muistin, miksi juon ja miksi yritän olla juomatta. Kouluarvosana 7.

  2. Keskityn töihini Olen kyllä jo hiipimässä kohti joulua. Lintsarimeininki pukkaa päälle. Ei jaksa enää. Ihan ok kuitenkin. Kouluarvosana 8.            

  3. Keskityn mieheeni ja lapseeni Olin tosi hyvä äiti ja puoliso. PMS-oireet pukkasi päälle ja olin ihan helvetin huonolla tuulella ma ja ti. Ma huusin lapselle. Ti huusin isälleni. Lauantaina tein jouluostokset ja –siivouksen. Kouluarvosana 9.

  4. En sählää muiden miesten kanssa – en sählännyt. Seksiä su oman miehen kanssa. Aaah. Kouluarvosana 10.  

  5. Laihdutan – no en laihduttanut, mutta olen laihtunut. Menin vakaan pitkästä aikaa ja paino tänään 74 kg. Katsoin, että joskus tässä blogissakin olen ollut 77,7 kg. Ihan mahtavaa. Nyt on vaan vähän paha, kun en tiedä, mihin vertaa ja koska mahtava laihtuminen on alkanut. Nyt arvosteluasteikon muutos. Jos paino nousee, tulee 4. Jos paino sama, tulee 6. Jos paino laskee tulee jotain kuutosesta ylöspäin. Koska tällä viikolla ei ole vertailukohtaa, annan itselleni kouluarvosanan 6. Nyt mittajaiset joka viikko.

  6. Urheilen – pitkästä aikaa neljä lenkkiä. Pari lyhyttä ja sunnuntaina 16 km. Helvetin hitaasti juoksu edelleen sujuu – noin 7 min / km. 16 km taittui ajassa 1 h 55 min. Kouluarvosana 10.

 

Keskiarvot

-          Viikon 1 keskiarvo 6,5.

-          Viikon 2 keskiarvo 6,8

-          Viikon 3 keskiarvo 6,8.

-          Viikon 4 keskiarvo 6,8.

-          Viikon 5 keskiarvo 6,0.

-          Viikon 6 keskiarvo 7,6.

-          Viikon 7 keskiarvo 6,6.

-          Viikon 8 keskiarvo 7,0.

-          Viikon 9 keskiarvo 7,1.

-          Viikon 10 keskiarvo 7,6.

-          Viikon 11 keskiarvo 7,8.

-          Viikon 12 keskiarvo 8.

-          Viikon 13 keskiarvo 8,3.

-          Viikon 14 keskiarvo 6,7.

-          Viikon 15 keskiarvo 7,6.

-          Viikon 16 keskiarvo 8,5.

-          Viikon 17 keskiarvo 7,0.

-          Viikon 18 keskiarvo 7,2.

-          Viikon 19 keskiarvo 8,0.

-          Viikon 20 keskiarvo 8,3.

 

Peppi ja vittumainen kakara

 

Lapsen kanssa hermoja repiviä keskustelua. Saatana lapsi osaa olla ärsyttävä 7-vuotiaaksi. Tässä yksi esimerkki viime maanantailta, jolloin olin kyllä muutenkin helvetin huonolla tuulella.

 

Lapsi: ”Miksi sä hait mut viimeisenä?”

 

Peppi: ”Kulta, mä en päässyt aiemmin. Anteeksi.”

 

Lapsi: ”Mutta miksi et päässyt, mulle tuli paha mieli, että sä olit viimeinen”

 

Peppi: ”Mä en aina pääse lähtemään ennen neljää. Oikeasti rakas, anteeksi. Miten koulussa

meni, leivotaanko illalla pipaperita…”

 

Lapsi: ”Mutta sä koitat nyt vaihtaa puheenaihetta. Miksi sä hait viimeisenä…mulle ei tule

iloinen mieli, jos olen viimeinen…”

 

…. Sama keskustelu jatkuu puoli tuntia…

 

Peppi: ”Kulta, mulle tulee nyt paha mieli, jos sä et voi unohtaa etkä antaa anteeksi.

Voidaanko puhua jostain muusta. Älä enää valita. Jooko?”

 

Lapsi: ”En mä valita, mä vaan sanon mielipiteeni. Eikö tässä perheessä lapset saa sanoa

mielipiteitään?”

 

Peppi: ”Saa sanoa, olet jo sanonut, olen jo ymmärtänyt ja pyytänyt anteeksi. Jutellaan

muusta.”

 

Lapsi itkeä tihrustaen: ”Nyt mulla on todella paha mieli, ensin olet viimeinen ja sitten en saa edes sanoa mielipidettäni.”

 

Peppi vihaisena: ”Jos sä et nyt lopeta pillittämistä, sulle tulee todella, todella paha mieli, kun äiti suuttuu.”

 

Lapsi ulvoo ihan täysiä: ”Nyt sä jo suutuit, miksi sä aina suutut mulle. Ei ole mun syy, että olet viimeinen.”

 

Peppi karjuu täysiä: ”Ei ole mun syy, sä et voi antaa anteeksi. Olen pyytänyt, olen maanitellut, olen koittanut keksiä jotain kivaa yhdessä, mutta ei sä vaan valitat.”

 

Lapsi ulvoen: ”Äiti mä en valittanut, mä sanoin oman mielipiteeni. Sä et arvosta mun mielipiteitä.”

 

Peppi karjuen: ”Arvostan, mutta mä en arvosta sitä, että sanot ne sataan kertaan. Olen ymmärtänyt. Olen kuullut. Olen pyytänyt anteeksi. Ei enää tätä keskustelua.”

 

Lapsi itkua nikotellen: ”Mä yritän lopettaa, mutta en pysty. Sitäkään sä et usko. Mä todella yritän. Mä arvaan, että olen todella kelvotonlapsi sun mielestä.”

 

Peppi raivoa niellen: "Et ole ollenkaan kelvoton. Jutellaan nyt vaan muusta jooko?"

 

…jotenkin tilanne lopulta rauhoittuu…onneksi…

 

Illalla pelattiin muistipeliä. Lapsi voitti. Katsottiin Avara luonto boksista. Luettiin satu. Ja sen jälkeen Peppi lenkille purkamaan hermoja, jotka olivatkin kovin kireällä…

 

Ja näin siis meillä. Lapsi 7 v. Mitä vittua meillä, kun lapsi 13 v. En uskalla edes ajatella.