<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Ihan järkyttävä työpäivä tänään. Pomomies haluaa antaa potkut yhdelle alaisistani -  lue - siis haluaa, että minä annan potkut. Henkilö kuulemma pääse tavoitteeseen (totta), ei kuulemma sovellu tiimiin (totta – on asennevaikeuksia), ei kuulemma yritä (totta - on laiskanpuoleinen ja keskittyy todella epäolennaisseen)... ja sitä ja tätä ja... Totta suuri osa.

 

Suomessa ei kuitenkaan niin vain annetaan potkuja, jos ei pääse tavoitteeseen. Silloinhan mikä tahansa firmahan voisi antaa mitkä tahansa tavoitteet kenelle tahansa ja sitten sanoa, että hah hah haa – etpäs päässyt tavoitteeseen, lähde mäkeen.

 

Ja jos totuuksia lauoitaan, totisinta totta on, että jos itse olisin ollut skarppi useammin ja kokoajan ahkerampi, olisin voinut auttaa. Nyt sitten annan vissiin potkut tai saan itsekin potkut tai molemmat. Luultavasti molemmat.

 

Tämä selkeästi yksi syy täysin kiristyneeseen pinnaan, joka on todettu PPMS-oireyhtymäksi (lue pe 10.8. blogi).

 

Toinen paska duuniin liittyvä homma on budjettiohjelma, jonka täyttämiseen annetaan koko ajan annetaan uusia täysin ristiriitaisia ohjeita. Ensin sinne laitetaan jotain, joka sitten pitääkin ottaa pois. Tänään yhden työkaverin läksärikahveilla controller sanoi, että se, mitä viime viikolla laitoin ja otin pois (kumpikin kestää noin 8 tuntia) pitää taas laittaa takaisin.

 

Sanoin siinä kaikkien kuullen: "Entä, jos en laita".

Yksi irvileuka vastasi (edelleen kaikkien kuullen): "Sitten sulle sanotaan: Peppi, before you used to work here and now you don't."

Minä vastasin äkäisesti ja kuuluvasti: "Kuten olen useaan otteeseen sanonut, se olisi minulle suuri HELPOTUS".

 

Ja sitten marssin pois. Keitti julkisesti yli. Vitun hienoa!

 

Ja tästä kaikesta selvisin juomatta. Syynä ei tasan ollut uusi elämä vaan lapsen ensimmäinen koulupäivä huomenna.

 

Pisteet Pepille – kaikesta huolimatta.

 

PS. Kiitos kaikille ihanasta kannustuksesta. Lupaan opetella kommentoimaan kommentteja. Nyt edelleen köpelö. Tiedustelen asiaa Annika Lovelta puhelimitse. Peppi tarvitsee tukipuhelun!

 

PSS. Jos ihan totta puhutaan, Peppi tarvitsee kyllä kännit ja panon (mieluiten ei samaan aikaan). Koitan kuitenkin käyttäytyä.

 

Kiitos raittiista päivästä!