<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Lupaukset ja niiden pitäminen:

 

  1. En juo – en muista olenko juonut. Vissiin kaksi lasia viiniä perjantaina ja lauantaina yhden siiderin. Kouluarvosana 9.

  2. Keskityn töihini – olen ihan tööt. En todellakaan saa aktivoiduttua enkä todellakaan saa itseäni niskasta kiinni millään. En tee juuri mitään – enkä siis ole edes töissä kuin kolmena päivänä viikossa ennen kesälomaa. Pidän viime kesän lomia pois. Kouluarvosana 7.

  3. Keskityn mieheeni ja lapseeni Ihan hyvin on mennyt. Tosin kiusaan miestäni ihan tajuttomasti toinen lapsi-asialla. Kuukautiset alkoivat. Varastetusta spermasta ei syntynyt lasta ainakaan tässä vaiheessa. Kouluarvosana 9.

  4. En sählää muiden miesten kanssa – en sählännyt. Kouluarvosana 10.  

  5. Laihdutan – lihonut 69,2 kg. Kouluarvosana 4.

  6. Urheilen- juossut vähän – tarkoituksella. Aion pian osallistua maratonille, joten juoksemista pitää jo vähentää. Kouluarvosana 10.

 

Viikon keskiarvo 8,1

 

Keskiarvojen kehitys kuukausitasolla:

1. keskiarvo 6,7

2. keskiarvo 6,8

3. keskiarvo 7,6

4. keskiarvo 7,8

5. keskiarvo 7,6

6. keskiarvo 8,4

7. keskiarvo 8,3

8. keskiarvo 8,3

9. keskiarvo 8,5

10. keskiarvo 8,9

11. keskiarvo 8,9

 

Viikon kohokohta ja samalla ehkä matalin hetki oli kummitytön ylioppilasjuhlat Turussa. Olin kutsuttu juhliin vasta, kun sukulaiset ja tärkeimmät vieraat olivat lähteneet – olen tyttösen kummitäti yhdessä entisen mieheni kanssa.

 

En siten luonnollisesti mahtunut juhliin samaan aikaan miehen, uuden vaimon ja lasten kanssa. Ymmärrän.

 

Valitettavasti sukulaisten lähtö kuitenkin viivästyi niin pahasti, että tapasin ex-miehen sukulaisia pihalla. Mies lapsineen ja puolisoineen oli jo poistunut.

 

Ja voi miten pahalta tuntui nähdä ihmisiä kymmenen vuoden takaa. Sanoa kädestä päivää ja samalla jatkaa matkaa asuntoon sisälle. Vaihtaa sisaren kanssa muutama vaivautunut sana ja jatkaa sisälle.

 

Istuin ihan nujertuneena juhlapaikassa, jossa en tuntenut ketään muuta kuin oman lapseni ja mieheni ja kummitytön vanhempineen. Melkein itketti. Melkein lupasin, että ikinä en astu jalallani siihen asuntoon. Tyttöön pidän yhteyttä, mutta sen talon, sen pihan, sen suvun jätän taakseni.

 

Ja voi taivas miten karvaalta tappio maistui.

 

Illalla menin lenkille Turkuun. Juoksin vanhoilta kotinurkilta Tuomiokirkolle. 11 minuuttia. Juoksin kirkolta Turun linnalle. 20 minuuttia. Yhteensä 31 minuuttia ja olin juossut koko kaupungin halki. Niityltä merelle. Kyllä on pieni kaupunki.

 

Ja voi taivas miten haluan olla koskaan enää menemättä Turkuun. Liikaa ex-miestä, liikaa vanhempien kariutunutta avioliittoa (lue pornopappaa) ja liikaa huoletonta opiskelijaelämää. Liikaa hyvää ja liikaa pahaa.

 

Lapsi sai hyvän todistuksen (tai ainakin hyvät rastit).

 

Peppi sai hyvän mielen.