<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Kiitos onnitteluista kaikille lukijoille!

 

Peppi on laskurin mukaan ollut 5 viikkoa raskaana. Laskuri, neuvola ja yleinen käytäntö laskee viikot viimeisten kuukautisten ensimmäisestä päivästä. Ja siitä 40 viikkoa ja vauva syntyy. Ja siitä 5 mennyt – 35 takana. Näin laskien ei kuullosta pahalta. Todellisuus on toinen.

 

Miehen mäkätystä lukuun ottamatta ensimmäinen viikko raskaudesta tietoisena meni ihanasti. Lenkkeilin tavalliseen tapaan 4 kertaa. Hommasin lapselle pianon (soittotunnit alkaa tiistaina). Silitin, siivosin ja kokkasin. Tein töitä erittäin vähän (siis kahdeksan tuntia päivässä). Mieskin oli jo viikonloppuna leppynyt. Vauvasta ei kuitenkaan puhuttu sanaakaan.

 

Perjantaina oltiin koko perhe taiteiden yössä. Tuunattiin Emmauksen teltassa lapselle t-paita. Tajusin olevani katoavaluonnonvara – äiti, joka osaa ommella hyvin saumurilla ja ompelukoneella. Taivas mitä tumpeloita teltta oli täynnä. Lapsi oli aivan onnessaan siinä tilkkumaassa – paidasta tuli hirveä – pitsiä, kimalletta, kukkia – kaikissa väreissä joka puolella. (Lapsi rakasti sitä ja piti päällä koko viikonlopun.) Sitten katsottiin tuli-esitys, balettia oopperan edessä ja lampsittiin kotiin.

 

Tein tarot-ennusteen itselleni. Menneisyys oli seesteisyyden ja itsensätutkiskelun aikaa, nykyisyys surun ja luopumisen aikaa, tulevaisuus suurten muutosten aikaa ja lopputulema valtava fallos ja aurinko.

 

Päätin, että se on poika.

 

Poikaa odotellessa. Love, P