<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Paino aamulla: En muistanut punnita

Alkoholin kulutus viikossa: tiistaina michelin-tähtösravintolassa illallisella seuraavat juomat: alkudinkki, valkoviini, punaviini, jälkiruokaviini.

Rahankulutus alkoholiin: 0 €

 

Lupaukset ja niiden pitäminen:

  1. En juo – AIVAN SAIRAAN HYVÄ VIIKKO. Vain yhdellä virallisella illallisella meni koko sortimentti. EI MITÄÄN MUUTA. Aivan mieletöntä. Jos huomenna työmatkalla (lentokentät on pahoja, yksinäisyys on paha, väsymys on paha…) kepitän itseni enkä juo, tulee kokonainen viikko raittiina. Ja voin vannoa, että en ole ollut viikkoa raittiina vuosiin. Jos kertaakaan raskausajan jälkeen. Kouluarvosana 9.

  2. Keskityn töihini – keskityin ja tein töitä kuin hullu. Niin paljon, että sain itkuraivarin. Ekan kerran tässä duunipaikassa rääyin kyynelissä: "Mä en selviä, mä en oikeasti selviä". Toimarimies oli ihan ällikällä ja oli kuulemma kuiskinut kollegalle: "Ei kai se nyt vaan sekoa?" Just pässinpää. Ei sekoa. Se on vaan väsynyt. Ja ihmekös tuo. Viime viikolla tuli kellokortti ja heti ekalla viikolla vetäsin kellokorttiin +16,3 h ylitöitä – ja siis ne vain mitä olin toimistolla. Siitä pois kaikki illalliset jne. Mitä tästä työnarkomaniaan vajoamisesta ja itkuraivareista nyt antaisi arvosanaksi? Varmaan täyden 10 keskittymisen kannalta. Ainakaan yhtään enempää Peppi ei tämän laatuista keskittymistä kestä. Koko viikko 12 h duunia päivässä ja lisäksi iltamenot.

  3. Keskityn mieheeni ja lapseeni – No, kuten arvata saattaa, jos paahtaa duunissa, ei paahda himassa. Hyvä, jos muistin, että on mies ja lapsi. Kouluarvosana 5.

  4. En sählää muiden miesten kanssa – en sählännyt. En edes ajatellut muita miehiä – en tosin omaanikaan. Voiko siitä rokottaa, jos ei ajattele omaansakaan. Paskat voi. Hieman kredittiä. Peppi saa kympin. Kouluarvosana 10.

  5. Laihdutan – no en laihduttanut. Mikä yllätys. Kouluarvosana 4.

 

Keskiarvot:

-          Ensimmäisen viikon keskiarvo 6,5.

-          Toisen viikon keskiarvo 6,8.

-          Kolmannen viikon keskiarvo 6,8.

-          Neljännen viikon keskiarvo 6,8.

-          Viidennen viikon keskiarvo 6,0.

-           Kuudennen viikon keskiarvo 7,6.

 

 

Tiivistettynä: Peppi on aivan sairaan kova muija:

-          Pahtaa duunissa henkihieverissä (seuraava itkuraivari ja Peppi pääsee saikulle ettei pää prakaa),

-          paahtaa lenkkipolulla henkihieverissä (lenkillä 2 kaksi kertaa ja kuolema meinasi korjata) ja

-          makaa viikonlopun kuumeessa sananmukaisesti henkihieverissä (Pepillä on astma, joka aina pahenee sairaana).   

 

 

Onneksi sunnuntaina ehdin nukkua. Onneksi lapsi pyöri jaloissa. Henkisesti en ainakaan tavan mukaan ollut menneessä tai tulevassa – ajatukset keskittyivät tissien välistä pukkaavaan tuskan hikeen, kipeisiin lihaksiin ja tykyttävään otsalohkoon. Lapsi oli siinä. Äiti oli siinä. Lapsi lääkitsi äitiä mehulla ja asetteli rättejä pään päälle. Lapsesta se oli mukava leikki. Äidistä se oli ihanaa palvelua. Molempi parempi. Äiti ja lapsi siinä. Hetkessä. Nyt.

 

Sain muuten torstaina ne tervetuloa töihin –tarkastuksen tulokset. Ja MAKSA-ARVOT kunnossa. Miten helvetissä tällaisella alkoholistilla on maksa-arvot kunnossa. Sen sijaan kolesteroli oli 5,6. Miten helvetissä kolesteroli on koholla. Nyt sitten vissiin oikeasti terveydellisistä syistä pitää ruveta katsomaan mitä syö. Ja valkosolut olivat kunnolla koholla. Mutta se nyt ei ollut yllätys, kun tyyppi oli koko viikon tuntenut itsensä sairaaksi ja popsinut vain nappeja, jotta jaksaa vetää duunimaratonia.

 

No – Peppi teki enkan – 6 päivää juomatta. Peppi on rehellisen vilpittömän iloinen. Pisteet Pepille.

 

PS. Nyt vasta osasin katsoa kommentit edelliseen kirjoukseen. Peppi on köpelö. Kiitos kommenteista. Peppi siis tahtoo lapsen ja perustelee sen vitun huonosti ennen tarinaa tapetusta enosta.